Do diin, nyt ollaan turvallisesti takaisin ensimmäisestä Perthin baarista ja onkin hyvä aika kirjoitella vähän lisää. Täällä ollaan siis nyt vietetty kokonaiset kolme päivää ja erittäin hyvältä näyttää! Kaupunki itsessään on aika mielenkiintoinen, sillä vaikkakin ollessaan 1.7 miljoonan ihmisen erittäin laajalla alueelle levinnyt kaupunki, se ei kuitenkaan ole mitenkään samanlainen kaupunki kuin jotkut 'jenkkiläiset' metropolit. Ainoastaan aivan ydinkeskustassa, Perth Cityssä, (10 min junamatka yliopistolta) on pilvenpiirtäjiä ja muuten koko alue onkin aika matalaa seutua. Asiasta toivottavasti saadaan vielä hyviä kuvia jossakin vaiheessa...
Tosiaan, nämä ensimmäiset kolme päivää on lähinnä mennyt jet-lagista toipumisessa sekä uusien tavaroiden ostossa elämää täällä varten. No, jos ihan rehellisiä ollaan niin tänään oli ensimmäinen todellinen shoppailupäivä, koska menin vihdoin ostamaan kunnon lakanat ja tyynyn nukkumista varten (eli odotettavissa toivottavasti ainakin kunnon yöunet, joista tosin joudun repimään itseni ylös lenkkivarusteissa klo 10, koska menin lupaamaan asian yhdelle saksalaiselle vaihtarilla...). Surffilautojakin on jo tullut katseltua, eikä ole ihan älyttömän kalliita..!
Paikka itsessään vaikuttaa tosi mukavalta, nimittäin yliopisto on aika sellanen jenkki-tyylinen (kaikista kivoista teini-american-pie-elokuvista tuttu näky), vaihtarit tosi hauskoja tyyppejä (enemmistö itse asiassa jenkkejä ja saksalaisia, hmm.. wierd) ja meno muutenkin erittäin asiallista! Tänään oltiin ekaa kertaa opiskelijabileissä Fremantlessa, mitkä pidetään joka viikon keskiviikkona. Fremantle itsessään on todellä jännän New Orleans- tyylinen paikka ja Perthissä vähän samaa vikaa vaikka pilven piirtäjiä onkin. Huomenna tiedossa kunnollinen opastettu kierros Fremantleen, joten sitten ehkä osaa kertoa siitä enemmän!
Huomaa kyllä, että ollaan hemmetin isolla saarella jossakin valtameren keskellä, sillä kaikki maksaa täällä huomattavasti enemmän... Ruoka ja alkoholi on aivan törkeän kallista! Kaikki ruoka maksaa käytännössä kaupassa tuplat Suomeen verrattuna ja varsinkin liha, kuten kana, kolmekertaisen rahasumman! There won't be much eating chicken here, I promise ya! Tänään löysin yllättävän halpoja vaatteita, joten ne on hieman halvempia kuin Suomessa ja huomenna tosiaan metsästämään omaa surffilautaa! Ne ei ole täällä ihan hirveän kalliita kun lajia harrastetaan niin paljon... Tosin pääseminen biitsille täältä on toinen tarina, nimittäin paikallisbussit on hieman nihkeitä kyseisessä hommassa ja auto maksaa rahaa. Edes erittäin smooth australian aksentti tuskin auttaa tässä asiassa (joskin myönnettäköön, että kaupassa multa on jo pari kertaa kysytty jotain, eikä mulla ole ollut niin mitäääään käryä, mistä on ollut kysymys) Ja tosi moni on luullut mua täällä jenkiksi aksentin takia (tosin tätä en pane hirveän pahaksi, koska se on oikeastaan ihan kiva saavutus, jos aussit luulevat sua kielen perusteella amerikkalaiseksi...).
Aussiaksentti on aivan mahtava, joskin välillä hieman vaikeasti ymmärrettävä. Ja vielä palatakseni viinaan, tuohon jokaisen oman arvonsa tuntevan opiskelijan (ainakin suomalaisen) lähes pakolliseen opiskeluvälineeseen; se maksaa täällä ihan perhanasti. Finlandiaakin saa, mutten takuuvarmasti maksa siitä melkein 30e/pullo! :D Kaljakin on kallista, mutta viini tosin halpaa... Sen takia opiskelijat täällä vetääkin viini'boxeja', koska ne on suhteessa niin halpoja. Tarkoitus nyt kuitenkin on täällä keskittyä enemmän rentoon urheiluun ja chillaamiseen kuin alkoholiin, joskin paikallisia tuotteita on kyllä maistettava! Nyt tältä erää lopeteltava juttu tähän, koska ei ole enää aivan hirveästi liikaa aikaa heräämiseen (ei olis pitäny mennä lupaamaan lenkkeilyä aamusta jollekin muulle, oma vika...). Mutta ensi kerralla seuraa jo valokuvia ja kaikkea muuta 'jännää'! Australia kuittaa!
Tämä blogi sisältää kertomuksia nuoren 22-vuotiaan kylterin vaihdosta Australiasta.
keskiviikko 28. heinäkuuta 2010
lauantai 24. heinäkuuta 2010
Surffilettien luvattu maa
Nyt on matka alkanut ja surffilettien luvattu maa kutsuu!
Allekirjoittanut istuu juurikin kyseisellä hetkellä ensimmäisen "etapin" päässä eli Arlandan lentokentällä odottamassa ihanat 6h vaihtoyhteyttä reissun toiselle etapille Bangkokiin. Pakko myöntää, että väsymys on kohtalainen viimeöisen allnighterin jälkeen, mutta hauskaa oli! Siitä kiitos kuuluukin kaikille, jotka eilen illalla jokilaivoilla ja baarissa vierailivat tervemenoa toivottamassa!
Monta päivää ehdin tässä jo miettiä, että onkohan miehessä jotakin vikaa kun ei reissu meinaa jännittää lainkaan. Tänään se pienoinen jännitys kuitenkin tuli koneen lähtiessä Helsinki-Vantaalta. Ehkä se on vain siitä kiinni, että tosiasiassa tällä kertaa ollaan menossa niin pitkäksi aikaa, ettei sitä tajuakaan vasta kuin jonkin ajan päästä. Noh, eiköhän se vielä tässä jossain kohtaa ala (ellen ehdi ennen sitä nukahtaa Bangkokin koneessa väsymyksestä).
Arlandan kentästä voisi puolestaan todeta näin ensimmäistä kertaa täällä käydessäni, että ainakaan ruotsalaiset eivät tarvitse opasteita. En tiedä oliko miehessä vikaa vai missä, mutta Mäkkärin löytäminen vei kentällä lähes 1,5 tuntia. Piti juosta viiden aulan läpi, kymmenen lähtöportin ohi ja kahdenkymmenen turvatarkastajan edestä vain päätyäkseen ensin ulos kentän rakennuksesta, jotta pääsee ei-checkattujen puolelle, jossa ravintolat sijaitsivat. Ajasta ei sinänsä ole puute, mutta näky oli varmasti hyvä kun hieman väsynyt, sen näköinenkin ja hermot yhtä vähissä oleva luolamies vaeltelee edestakaisin käytäviä murahdellen ja silmät hapuillen isoa keltaista M-kirjainta. Lopulta se kuitenkin löytyi ja metsästysretki tuotti tulosta. Tosin päädyin sitten pizzalle viereiseen ravintolaan.
Tulevasta kuudesta kuukaudesta on takuuvarmasti tulossa ikimuistoista aikaa. Tulevaa ja vaihtoa miettiessä tulee väkisinkin mieleen, mikä tuuri kävi Australian vaihtopaikan saamisessa. Hakijoita oli paljon ja paikkoja vähän (konsortion myötä valitettavasti vieläkin vähemmän kauppakorkean australian paikkojen poistuessa ja yliopiston, kauppakorkean sekä akademin opiskelijoiden kaikkien hakiessa samoja kolmia paikkoja, jotka yliopistolla on tarjolla). Siinä mielessä olenkin oikeastaan erittäin etuoikeutettu saadessani tämän mahdollisuuden ja todellakin aion ottaa siitä kaiken irti! Monet kaverit ovatkin sanoneet, että vaihdosta pitää ottaa kaikki irti ja tehdä aivan kaikki - mitään ei saa jättää tekemättä, vaikka aluksi saattaakin epäilyttää. Innolla siis odottamaan, mitä vastaan tulee!
Allekirjoittanut istuu juurikin kyseisellä hetkellä ensimmäisen "etapin" päässä eli Arlandan lentokentällä odottamassa ihanat 6h vaihtoyhteyttä reissun toiselle etapille Bangkokiin. Pakko myöntää, että väsymys on kohtalainen viimeöisen allnighterin jälkeen, mutta hauskaa oli! Siitä kiitos kuuluukin kaikille, jotka eilen illalla jokilaivoilla ja baarissa vierailivat tervemenoa toivottamassa!
Monta päivää ehdin tässä jo miettiä, että onkohan miehessä jotakin vikaa kun ei reissu meinaa jännittää lainkaan. Tänään se pienoinen jännitys kuitenkin tuli koneen lähtiessä Helsinki-Vantaalta. Ehkä se on vain siitä kiinni, että tosiasiassa tällä kertaa ollaan menossa niin pitkäksi aikaa, ettei sitä tajuakaan vasta kuin jonkin ajan päästä. Noh, eiköhän se vielä tässä jossain kohtaa ala (ellen ehdi ennen sitä nukahtaa Bangkokin koneessa väsymyksestä).
Arlandan kentästä voisi puolestaan todeta näin ensimmäistä kertaa täällä käydessäni, että ainakaan ruotsalaiset eivät tarvitse opasteita. En tiedä oliko miehessä vikaa vai missä, mutta Mäkkärin löytäminen vei kentällä lähes 1,5 tuntia. Piti juosta viiden aulan läpi, kymmenen lähtöportin ohi ja kahdenkymmenen turvatarkastajan edestä vain päätyäkseen ensin ulos kentän rakennuksesta, jotta pääsee ei-checkattujen puolelle, jossa ravintolat sijaitsivat. Ajasta ei sinänsä ole puute, mutta näky oli varmasti hyvä kun hieman väsynyt, sen näköinenkin ja hermot yhtä vähissä oleva luolamies vaeltelee edestakaisin käytäviä murahdellen ja silmät hapuillen isoa keltaista M-kirjainta. Lopulta se kuitenkin löytyi ja metsästysretki tuotti tulosta. Tosin päädyin sitten pizzalle viereiseen ravintolaan.
Tulevasta kuudesta kuukaudesta on takuuvarmasti tulossa ikimuistoista aikaa. Tulevaa ja vaihtoa miettiessä tulee väkisinkin mieleen, mikä tuuri kävi Australian vaihtopaikan saamisessa. Hakijoita oli paljon ja paikkoja vähän (konsortion myötä valitettavasti vieläkin vähemmän kauppakorkean australian paikkojen poistuessa ja yliopiston, kauppakorkean sekä akademin opiskelijoiden kaikkien hakiessa samoja kolmia paikkoja, jotka yliopistolla on tarjolla). Siinä mielessä olenkin oikeastaan erittäin etuoikeutettu saadessani tämän mahdollisuuden ja todellakin aion ottaa siitä kaiken irti! Monet kaverit ovatkin sanoneet, että vaihdosta pitää ottaa kaikki irti ja tehdä aivan kaikki - mitään ei saa jättää tekemättä, vaikka aluksi saattaakin epäilyttää. Innolla siis odottamaan, mitä vastaan tulee!
Tilaa:
Kommentit (Atom)